Siirry pääsisältöön

Toteutimme vuosina 2019–2021 mittavan maastoprojektin ympäristön mikromuovipitoisuuden tutkimiseksi. Kaksivuotisessa projektissa otettiin 77 näytettä vesistöstä, maaperästä, lumesta, sekä oja- ja pohjasedimenteistä pääkaupunkiseudun, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan alueilta.

Projektin tavoitteena oli kerätä tietoa mikromuovien leviämisestä ja esiintyvyydestä eri ympäristöissä kaksivuotisessa seurantaprojektissa. Projektia varten seurantakohteiksi valittiin seitsemän kaupunki-, liikenne ja kierrätysliiketoimintakohdetta, kolmella eri paikkakunnalla.

Suunnittelimme näytteenoton ja laadimme näytteenottosuunnitelman. Näytteet otti sertifioitu näytteenottaja. Näytteet analysoitiin Apila Groupin tunnistusmenetelmällä yrityksen laatulaboratoriossa Lehmossa.  Kaikista näytteistä tutkittiin rengasperäisten ja muiden mikromuovipartikkelien määrät näytekiloa (maa- ja sedimenttinäytteet, kuivapaino) tai näytelitraa (vesi- ja luminäytteet) kohti. Näytteistä tunnistettu partikkelikoko oli 0,1–5 mm.

Kaikista näytetyypeistä (vesi, maa-aines, lumi, sedimentti) ja kohteista löytyi sekä rengasperäisiä, että muita mikromuoveja. Liikenteen vaikutus oli havaittavissa rengasperäisten mikromuovien esiintyvyydessä. Kierrätystoiminnalla ei havaittu olevan vaikutusta rengasperäisten mikromuovien esiintymiseen ympäristössä. Muita kuin rengasperäisiä mikromuoveja esiintyi tutkituissa kohteissa enemmän ja laajemmalla alueella.

Apila Groupin menetelmä on tunnistamiseen perustuva menetelmä, jossa havaitut mikromuovipartikkelit identifioidaan ja lasketaan.

Lisätietoja menetelmästä: Kirsi Mononen kirsi.mononen@apilagroup.fi Puh 050 5140 390

suomen rengaskierrätys